(kuva Jukka Pätynen)
Kennelliiton kaikille avoimeen jalostustietojärjestelmään tallennettujen koirien terveystietojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä selvästi, sillä vielä vuonna 2010 terveystietoja kirjattiin 56 772. Valtaosa tiedoista on koirien terveystutkimuslausuntoja. Tutkittua tietoa käytetään yhä enemmän vastuullisen koirankasvatuksen tukena.
Kennelliiton kaikkia rotuja koskevan yleisen jalostusstrategian mukaan terve ja liioittelematon rakenne sekä tasapainoinen luonne ovat koiran hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Tavoitteena on myös huolehtia rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.
Jalostusstrategialla tähdätään siihen, että myös terveydeltään huonommassa tilanteessa olevien rotujen koirat olisivat jatkossa terveempiä. Siksi on tärkeää, että koirien terveyttä tutkitaan. Tutkitun tiedon avulla pyritään jalostamaan parempia koiria.
Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kertyi vuonna 2018 yli 78 300 koirien terveyteen liittyvää tietoa. Edellisestä vuodesta kaikkien tallennettujen terveystietojen määrä kasvoi 7349 kirjauksella eli 10,3 %.
Viime vuonna tallennetuista tiedoista noin 13 200 oli lonkkaniveltutkimus-, 11 500 kyynärniveltutkimus- ja 5100 selkätutkimustuloksia. Kokonaisuudessaan luusto- ja niveltutkimusten määrä kasvoi edellisvuodesta 2075 tutkimuksella eli 4,6 %.
Lonkka- ja kyynärnivel- sekä selkätutkimusten lisäksi Kennelliiton hyväksymiä virallisia terveystutkimuksia ovat polvilumpioluksaatio-, silmä-, sydän-, maksa- ja syringomeliatutkimukset, DNA-tutkimukset, BAER-kuulotutkimus sekä lyhytkuonoisten rotujen kävelytesti.
Yleisimmistä terveystutkimuksista silmätutkimuksia kirjattiin vuonna 2018 yli 21 400 ja polvitutkimuksia yli 9 600.
Terveystutkimukset tukevat koiranjalostusta
Vuoden 2018 lopussa lähes 150 rodulla oli rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) ja 137 rotua kuului perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelman (PEVISA) piiriin. Kun rodulla on PEVISA-ohjelman, tulee sekä nartun että uroksen täyttää tarkemmat terveyttä koskevat ehdot ennen kuin koiralla voidaan teettää pentuja. Käytännössä ehdot ovat terveystutkimuksia, ikärajoja sekä rajoituksia yksittäisten koirien pentujen määriin.
– Suomalaiset koirankasvattajat ovat maailmanlaajuisia edelläkävijöitä koirien terveystulosten avoimuudessa, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.
Kennelliiton rekisterissä on polveutumistiedot yli kahdesta miljoonasta koirasta. Täsmällistä terveystutkimustietoa on tallennettu rekisteriin aina vuodesta 1988 alkaen, ja sinne on kertynyt yli 1,13 miljoonaa yksittäistä tutkimustulosta.
– Tällä vuosikymmenellä on kehitetty koirajalostuksen tueksi yhä useampia geenitestejä kartoittamaan suoraan tiettyä sairautta tai tietyn ominaisuuden aiheuttavaa geenimutaatiota, Sainio kertoo.
Kennelliiton jalostustietojärjestelmään on tähän mennessä hyväksytty kirjattavaksi yhteensä yhdeksän sairautta aiheuttavan mutaation DNA-testaustuloksia. Lisäksi koiralle voidaan teettää yksilöllinen DNA-tunniste. DNA-tunnisteita voidaan käyttää koiran polveutumisen varmistamisessa, ja varmistettu polveutuminen näkyy koiran tiedoissa jalostustietojärjestelmässä.
– Polveutumisen varmistaminen on tärkeää mille tahansa rekisteröidylle koiralle, vaikka siihen ei liity suoraan terveysarvioita, painottaa Sainio.
Kasvattajien lisäksi on tärkeää saada koirien terveystalkoisiin mukaan tavallisia koiranomistajia, jotta saadaan koottua mahdollisimman laajapohjaisesti tietoa koirien terveydestä ja siihen vaikuttavista asioista. Kennelliitto kartoittaakin nyt koirien terveyttä omistajille suunnatulla verkkokyselyllä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita koirien terveyden edistämisessä ovat myös eläinlääkärit ja tutkijat.
