Koiran madotus eli sisäloistorjunta kannattaa suunnitella koiran iän, elämäntavan, oireiden ja tartuntariskin mukaan. Aikuisen koiran toistuva lääkitys ilman tarveharkintaa ei ole ainoa vaihtoehto, vaan loistilannetta voidaan arvioida myös ulostenäytteellä.
Sisäloisten seuranta kuuluu koiran terveydenhoitoon. Kennelliitto nostaa tarvittaessa tehtävät sisäloishäädöt osaksi koiran perushyvinvointia.
Milloin madotusta tarvitaan?
Tarve riippuu esimerkiksi koiran iästä, ruokinnasta, metsästämisestä, ulkomaanmatkoista ja mahdollisista oireista. Eläinlääkäri voi suositella ulostenäytettä, jonka avulla arvioidaan sisäloislääkityksen tarvetta.
Pennun madotus
Pennun loistorjunnasta sovitaan kasvattajan ja eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Uuden omistajan kannattaa pyytää kirjallinen tieto jo tehdyistä käsittelyistä ja jatkaa ohjelmaa yksilöllisten ohjeiden mukaisesti.
Matkustava koira ja ekinokokkilääkitys
Ulkomaille matkustavan koiran kohdalla loislääkitys voi olla myös lakisääteinen maahantulovaatimus. Ruokavirasto ohjeistaa Suomeen palaavien koirien ekinokokkilääkityksestä sekä 1–5 vuorokauden säännöstä ja säännölliseen matkustamiseen tarkoitetusta 28 vuorokauden menettelystä. Tarkista aina ajantasaiset vaatimukset ennen matkaa.
Kysy tarvittaessa eläinlääkäriltä
Pitkittynyt ripuli, laihtuminen, oksentelu tai muut poikkeavat oireet eivät automaattisesti tarkoita sisäloisia. Oireiden syy kannattaa selvittää eläinlääkärissä sen sijaan, että niitä hoidetaan pelkällä matolääkkeellä.
Muut hoito-oppaat
Katso myös koiran perushoito, hampaiden hoito, tassujen hoito, silmien hoito, madotus ja ensiapu.
Lähteet: Suomen Kennelliitto; Ruokavirasto: ekinokokkilääkitys ja koirien tuontivaatimukset.
