Agility tarkoittaa koirien esteratakilpailua. Englannin kielen sana agility tarkoittaa ketteryyttä, ja se kuvaa lajia erinomaisesti. Lajia voi harrastaa kuka tahansa, riittää kun harrastuskaverina on oma tai lainakoira. Agilityssa koiran ohjaaja ohjaa koiran mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi radan läpi oikeassa järjestyksessä. Rata voi olla joko agilityrata tai hyppyrata. Radalla on normaalisti noin 12-20 estettä. Esteistä vähintään seitsemän täytyy olla tavallisia esteitä, joiden yli hypätään.
Laji sopii kaikille
Lajia voi harrastaa minkä tahansa rotuisen koiran kanssa, myös sekarotuinen koira sopii harrastuskaveriksi. Jotta koira menestyisi agilityssa, sen pitää olla yhteiskuntakelpoinen, toimintakykyinen ja sillä pitää olla hyvä fyysinen kunto. Mikäli koira pitää herkuista, on sen palkitseminen ja houkutteleminen helppoa. Lisäksi koiran ja ohjaajan yhteistyön täytyy toimia hyvin. Laji on vauhdikas, joten myös ohjaajan pitää pystyä liikkumaan ja reagoimaan nopeasti. Laji kehittää koiran toimintakykyä ja älykkyyttä, koska koira pitää saada kulkemaan kentällä erilaisia esteitä. Koiralle opetetaan erilaisten esteiden suorittaminen. Koira oppii juoksemaan esteiden välistä, ylittämään niitä, pujottelemaan keppirivistä ja sujahtamaan tunnelista läpi.
Esteet
Agilityradan esteet jakautuvat kolmeen erilaiseen estetyyppiin: kontaktiesteet, hyppyesteet ja muut esteet. Esteiden korkeus riippuu koiran kokoluokasta. Pientä koiraa ei yritetä hyppyyttää sille liian korkean esteen yli, vaan koiran koko huomioidaan hyvin. Kontaktieste tarkoittaa estettä, jossa on sekä nousevalla että laskevalla pinnalla kontaktialueet, joihin koiran on koskettava vähintään yhdellä tassun osalla estettä suorittaessaan. Koirakko saa kontaktivirheen siitä, jos koira ei kosketa kontaktialuetta. Yleisiä kontaktiestetyyppejä ovat A-este, puomi tai keinu. Hyppyesteessä koira hyppää esteen yli. Mikäli esteestä tippuu tai kaatuu osa, saa koirakko suoritusvirheen. Hyppyesteitä on erilaisia, koira voi hypätä aidan yli tai renkaan läpi. Muuriesteellä koiran on hypättävä muurin yli siten, ettei koira koske esteeseen. Hyppyeste voi olla myös pituuseste. Muita esteitä ovat erilaiset pujotteluesteet, tunnelit ja pussit. Pujotteluesteessä koiran tulee pujotella 12 kepin muodostama este oikealla tavalla. Avotunneli on muotoiltavissa oleva tunneli, jonka läpi koiran täytyy juosta. Tunneli on voitu taivutella esimerkiksi u-kirjaimen muotoon. Pussieste on kuten tunneli, mutta siitä ei pääse juoksemaan läpi, vaan koiran on mentävä tunneliin ja palattava samaa kautta ulos.
Kilpailut
Agilitykilpailuissa koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan. Aloittelevat kilpailijat kilpailevat tasoluokassa 1. Kun koira on menestynyt ykkösluokassa, se nousee 2-luokkaan ja siinä menestyneet puolestaan nousevat 3-luokkaan. Tasoluokan kasvaessa radan pituus ja vaikeusaste kasvaa. Kilpailussa kilpaillaan myös siitä, mikä koira pääsee radan läpi virheittä nopeimmin. Koiran suoritusnopeutta verrataan ihanneaikaan. Tasoluokkien sisällä koirat jaetaan eri luokkiin säkäkorkeuden perusteella. Kokoluokkia on viisi: pikkumini-, mini-, medi-, pikkumaksi- ja maksiluokka. Pikkumini-luokassa koiran säkäkorkeus on alle 28 cm, miniluokassa alle 35 cm, mediluokassa kilpailevan koiran säkäkorkeus on 35-42 cm, minimaksin 43-49.99 ja maksi-koiran säkäkorkeus on 50 cm tai sitä suurempi.
Aloittaminen
Harrastuksen voi aloittaa jo silloin kun koira on nuori. Tärkeää on, ettei koiralla ole harrastusta estävää sairautta. Koiran liikaa rasittamista tulee välttää. Agilityseurat ja koirakoulut järjestävät kursseja, joilla harrastuksen aloittaminen on helppoa. Harrastus kannattaa aloittaa vasta sen jälkeen, kun koiran luusto on kehittynyt täysin. Kilpailuihin koira voi osallistua sen jälkeen, kun se on täyttänyt 18 kuukautta. Koiran on oltava myös terve, rokotettu ja tunnistusmerkitty. Kun myös koiran perushoidosta on huolehdittu, voi sen kanssa harrastaa huoletta. Suomen Kennelliitto antaa tarkemmat määräykset tarvittavista rokotuksista. Koiran täytyy myös olla perustottelevainen.
Historia
Agility on verrattain nuori koiraharrastus. Se sai alkunsa 1970-luvun Englannissa, jossa sen kehittivät Peter Meanwell, John Varley ja Peter Lewis. Laji kehitettiin esteratsastuksen pohjalta, ja sen oli tarkoitus olla viihdyttävä näytöslaji. Agility esiteltiin suurelle yleisölle ensimmäisen kerran vuonna 1978 kuuluisassa Cruftsin koiranäyttelyssä. Laji levisi nopeasti ympäri Brittein saarta ja leviten koiraharrastajien keskuudessa laajemminkin. Suomeen asti laji saatiin vuonna 1986, jolloin Helsingin Messukeskuksen koiranäyttelyssä pidettiin agilityesitys. Ensimmäiset viralliset kilpailut järjestettiin vuonna 1989. Lajin suosio kasvoi ja jatkoi kasvuaan suorastaan räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun agilityn maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Helsingin jäähallissa vuonna 2000. Järjestäjänä toimi Suomen Kennelliitto.
